SUOMEN ULOSOTTOMIESTEN YHDISTYS ry
Liitto: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ryn yhdistys no 654 (1.1.2006)
1. TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ
|
Yhdistyksen tarkoitus on koota avustavat ulosottomiehet JHL:n piiriin ja toimia edunvalvojana
kaikilla organisaatiotasoilla käyttämällä liiton neuvottelu- ja sopimusoikeuksia.
Toimintaympäristö on muutoksessa, sillä osana valtion toimia myös oikeusministeriössä on
erilaisia kehittämishankkeita kuten tuottavuushanke. "Samoilla resursseilla parempi tulos tai
pienemmillä resursseilla sama tulos"
Yhdistyksen on valvottava ja tarvittaessa puolustettava jäsenten asemia, oikeuksia ja
etuja. Järjestökentässä uusi liitto, antaa edunvalvonnalle lisää taustavoimaa.
Yhdistyksen uusi nimi vastaa virkatehtävää. Se vahvistaa mielikuvaa yhdistyksen nykyajan
toiminnasta, joka on nimenomaan ammatillista edunvalvontaa. Nämä seikat kirkastavat
siten yhdistyksen kokonaisimagoa.
|
2. SOPIMUSTOIMINTA
|
2.1 Palkka- ja virkaehdot
Yleinen virkaehtosopimus on voimassa 30.9.2007 saakka, mutta keskusjärjestötason ns
perälautasopimus asetti vuoden 2005 takarajaksi kaikille valtion uusille palkkaus-
järjestelmille (UPJ). Neuvottelut tarkentavasta virkaehtosopimuksesta (uo-ves) pitkittyivät ja
mutkistuivat, joten ne jatkuvat ensi vuodelle. Keväällä järjestetään tarvittaessa asiassa
ylimääräinen jäsenkokous.
Yhdistyksemme tavoite on neuvotella jäsenistölle nykyistä palkkausjärjestelmää paremmin
ansiotason ja ansiokehityksen turvaava sopimus. Työn vaativuus on lisääntynyt ja sen tulee
näkyä palkkauksessa. Uuden järjestelmän on vastattava tulevaisuuden haasteisiin ja sen on
oltava oikeudenmukainen sekä kannustava. Palvelussuhteen ehtojen pitää olla työmarkkinoilla
kilpailukykyiset. Tavoitteet ovat tarkemmin kotisivuilla.
2.2 Työyhteisössä vaikuttaminen, sopimuksien soveltaminen, valvonta ja seuranta
Luottamusmiessopimus (pääluottamusmies ja kahdeksan alueellista luottamusmiestä)
Luottamusmiehen toimintakausi on nyt kaksivuotinen ja 2006 alkaa uusi toimintakausi.
Koulutussopimuksen mukaisesti liitto järjestää luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja
yt-edustajille työnantajan tukemaa koulutusta, joka antaa valmiuksia työpaikalla toimimiseen.
Yhdistys tukee kouluttautumista liiton kursseilla.
Yt-sopimukset ovat voimassa, joten toimintaa on vaadittava ja ylläpidettävä yhdessä muiden
henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Työsuojeluvaltuutetut on valittu ajalle 2004-2007 ja he järjestävät yhteistyössä työ-
terveyshuollon kanssa työkykyä ylläpitävää toimintaa, tiedottavat ja ohjaavat kuntoutukseen.
Se, että työpisteet ja muut työolosuhteet ovat kunnossa, on työsuojeluvaltuutetun ja
työsuojelupäällikön vastuulla. Muutoksessa jaksaminen on kaikkien yhteinen asia ja
henkilöstön ikärakenne asettaa omat vaatimuksensa.
Kehityskeskustelut virastoissa ovat osa ulosoton johtamista sekä opettelua tulevaan palkkaus-
järjestelmään. Niihin tulee kunkin työntekijän valmistautua huolella. Liitto ja lähin luottamusmies
auttaa ja tukee, sitten kun tulee suoritusarviointien aika.
|
3. TYÖNANTAJA-ASIAT
|
Ulosotto-organisaation muuttuminen; keskusvirasto-, palvelukeskushankkeet ja piirien
yhdistymiset kihlakunnissa ja lainsäädäntötyön jatkuminen, ne kaikki tähtäävät ulosoton
toimivuuden ja tehokuuden parantamiseen sekä pitkällä tähtäimellä säästöihin.
3.1 Ulosoton työpaikat ja -menetelmät ja koulutus
Oikeusminiteriön henkilöstöstrategiahankkeen mukaan kukin ulosottopiiri toteuttaa 2005
tehtyä henkilöstösuunnitelmaansa. Yhdistyvissä kihlakuntien ulosottopiireissä avustavien
ulosottomiesten fyysiset työpaikat säilyisivät kuitenkin pääsääntöisesti ennallaan. Näissä
virastoissa henkilöstötyössä tarvitaan vuoropuhelua ja muutosjohtamista.
Ministeriön/lääninhallituksen ja virastojen välisiin tulosneuvotteluihin pääsee vaikuttamaan yt-menettelyssä.
Ulosoton työmenetelmiä ja työnkulkua varten on perustettu eri työryhmiä (esim Notes), joissa
on yhdistyksen edustukset. Kouluttajakoulutus jatkuu, kun ulosottolain uudistus jatkuu.
Kolmannen vaiheen pykälät (mm realisointi) tulevat voimaan 2006 ja ulosottokaari valmistunee
hallituksen esitykseksi (HE), jonka etenemistä eduskunnassa seurataan.
Uljas kehittyy ja sen myötä raportointi ja seuranta antavat johdolle välineitä lisää ja koko
ulosottohenkilöstön osaamista koetellaan, sillä tekemisen tapa on kokonaan muuttunut.
|
4. LIITTO- / JÄRJESTÖTOIMINTA
|
Julkisen alan työelämässä rakenteiden nopea muuttuminen oli taustalla, kun sen alan ammattiliittojen
yhdistymishanke syntyi 2002. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry aloittaa toimintansa
1.1.2006. Se on Suomen suurin ammattiliitto. Uudessa liitossa valtion hallinnon edunvalvonta
toteutetaan omana sektorinaan.
Yhdistyksen edellinen puheenjohtaja jatkaa liiton työvaliokunnan jäsenenä, joka on osa uuden liiton
hallitusta, kunnes marraskuussa valittava JHL:n edustajisto valitsee uuden.
Edustajiston vaaleissa yhdistyksen tavoite on valtiosektorin paikka edustajistossa ja hallituksessa
Liitolle tehdään esityksiä ja käytetään liiton vaikutus- ja painostuskanavia eduskuntaan saakka.
Alueellinen toiminta ns alueryhmät kokoaa yhteen jäseniä maakunnittain. Uusimaa on järjestänyt
toiminnan yhdistysmuotoisena. JHL:llä tulee olemaan 15 paikallistoimistoa.
|
5. JÄSENTOIMINTA
|
5.1 Jäsenhankinta, -edut, -palvelut, -huolto
Jäsenhankinnassa keskitytään uusiin vasta virkaan nimitettyihin ja järjestäytymättömiin työntekijöihin.
Liiton jäsenedut ja -palvelut paranevat uuden liiton myötä (mm. liittovakuutus) ja ennen kaikkea
laadukas ja tasapuolinen edunvalvonta takaavat jäsenistön sitoutuneisuuden nykyiseen
yhdistykseensä. Jäsenhuoltoon kuuluu luottamusmiehen tiedottaminen, neuvonta, työpaikkakäynnit
ja jäsenistön huomioiminen sekä neuvonpito viraston päälliköiden kanssa.
Yhdistyksen ja liiton yksi varma vahvuus on toimiva luottamusmiesorganisaatio, mistä vastuu
on viimekädessä tehtäviin valituilla. Jäsenpalveluita tullaan kehittämään vuoden 2005
aluekokouksissa suoritetun jäsenkyselyn pohjalta.
Liiton ay-tietokursseja sekä virkistys- ja harrastuskursseja on laaja valikoima. Uuden liiton
suurempi jäsenmaksupalautus antaa mahdollisuuden lisätä jäsenten koulutusta ja virkistystoimintaa.
Yhdistys tukee jäsenen hakemuksesta kaikkia ay-koulutukseen osallistuvia stipendein tai
maksamalla päivärahaa.
Yhdistys vuokraa Mäntyharjulta mökin, jota edelleen vuokrataan jäsenille. SAL-lomat, kuntoremontit
ja uuden liiton majat ovat käytössä hakumenettelyn kautta.
|
6. KOKOUSTOIMINTA JA TIEDOTUS
|
6.1 Kokoukset
Sääntömääräisiä kokouksia ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous Ikaalisissa
maaliskuussa ja syyskokous marraskuussa Porissa. Työnantajan kanssa järjestetään syys-
kokouksen yhteydessä perinteiset opintopäivät.
Paikalliskokoukset luottamusmiesalueittain ovat syksyisin perustoimintaa. Niissä tehdään
esityksiä yhdistyksen kokouksille, tiedotetaan, keskustellaan ja vaihdetaan kuulumisia eli ne ovat
tapaamisia myös niille, jotka eivät käy varsinaisissa vuosikokouksissa.
6.2 Tiedotus ja viestintä
Uusi liitto ja yhdistyksemme uusi nimi Suomen ulosottomiesten yhdistys JHL ry edellyttävät aktiivista
tunnetuksitekemistä. Liitto aloittaa osaltaan jo marraskuussa 2005 TV-kampanjan. Yhdistyksen
hallitus laatii oman viestintäsuunnitelman, jolla tietoa muutoksista lisätään niin jäsenistön kuin
ulkopuolisten keskuudessa. Viestintä on vuoropuhelua, jonka kanavana on myös jäsenlehti Karhuset.
Se postitetaan vähintään kaksi kertaa ja siihen odotetaan myös jäsenten mielipidekirjoituksia.
Pitkin vuotta jäsentiedotteet kulkevat luottamusmiesten kautta sähköpostitse ja ovat lisäksi
yhdistyksen sivuilla. Vuonna 2006 tilannetiedottamista tarvitaan, sillä UPJ on viimein
ratkaisuvaiheessa.. Yhdistyksen kotisivu on korkeatasoinen erilaisine hakuineen, osoitteessa
www.valry.fi/suy. Osoite on sama maaliskuulle 2006 saakka. Uusi osoite on www.jhl.fi/???
|
7. TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN
|
Toimintavastuu neuvotteluissa ja päätöksenteossa on syyskokouksessa valittavalla puheenjohtajalla ja
hallituksella. Hallituksen sisällä käytetään vastuualuejakoa ja tarvittaessa muodostetaan työryhmiä
valmistelemaan asioita. Opintosihteeri ohjaa koulutukseen, joka on tosi tärkeää vastavalituille uusille
toimijoille ja myös muille tuleville aktiiveille, sillä sukupolven vaihdos on käynnissä.
Luottamusmiehet vastaavat pitkälti jäsenhuollosta ja -hankinnasta. Liitossa tehtävät on jaettu
valtiosektorin osalta ministeriöittäin.
|
